Kieliopin pikatunti pitkästä aikaa!
Elitistiteksteistä, runnelluista sitaateista ja sarkatisista huomautuksista edelleen usein esiin pomppaavat Ye Olde English -sanat hämmentävät joskus. Harva meistä taisi olla oikeasti paikalla, kun näitä käytettiin jokapäiväisessä puheessa, joten hämmennys on tavallaan aivan ymmärrettävää.
Yksikön toisen persoonan kolme eri ilmenemismuotoa on kuitenkin helppo erottaa toisistaan, joten revin välillä hiuksiani. (Kyllä, samat virheet, joita itse tein murrosikäisenä, ärsyttävät minua. Avarakatseisuus, nimesi on nainen!)
thou - perusmuoto. Hast thou seen my pantaloons?
thee - käytetään yleensä "sinun" ollessa esimerkiksi jonkun saaja tai vastaanottaja. This fish for thee.
thy - omistusmuoto. In thy orisons be all my sins remember'd!
thine - sama ilmentyminen kuin nykyenglannissakin tavattavalla "mine" sanalla. 'Tis thine.
Oivia esimerkkejä, kuten aina, tarjoilee rakas Bardimme. Sonetti XVIII:
Shall I compare thee to a summer's day?
Thou art more
lovely and more temperate:
Rough winds do shake the darling buds of
May,
And summer's lease hath all too short a date:
Sometime too hot the
eye of heaven shines,
And often is his gold complexion dimm'd;
And every
fair from fair sometime declines,
By chance or nature's changing course
untrimm'd;
But thy eternal summer shall not fade
Nor lose possession of
that fair thou owest;
Nor shall Death brag thou wander'st in his
shade,
When in eternal lines to time thou growest:
So long as men can
breathe or eyes can see,
So long lives this and this gives life to thee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Vastaan kaikkiin asiallisiin kommentteihin, kunhan ehdin, joten jos haluat lukea vastauksen (esimerkiksi jos olet kysynyt jotakin), kannattaa tilata tämän merkinnät kommentit sähköpostiin laatikon alla olevasta linkistä!