Häivähdys vihreää

Karttakirjasen ja matkaoppaan yhdistelmä sekä nuorisokirjallisuutta tällä kertaa.

• Hélène Le Tac, Nicolas Peyroles, Pauline Mermet & Conn Corrigan: Karttaopas Dublin Teos koostuu kuudesta aukeamallisesta Dublinin kaupunginosia karttoineen ja nähtävyys-/ruokapaikkaesittelyineen, sekä alusta ja lopusta löytyvistä yleistieto-osioista. Formaatti tuntui aluksi hassulta availtavine karttoineen, mutta jo toisen aukeamallisen kohdalla tykästyin kekseliääseen muotoiluun - matkalla teos olisi loistava kumppani ja opas! Kaupunginosiin jaottelu tarkoittaa sitä, että jos liikkuu jollain tietyllä alueella, kirjasta löytää heti niin oman alueen karttansa kuin paikalliset nähtävyydet ja viihdykepaikat. Käytännöllisyyden lisäksi teoksen kieli oli ihanan elävää ja värikästä olematta kuitenkaan epäasiallista, mitä ei aina tarjota matkaoppaissa ja tietokirjoissa. Ohut ja kevyt kirjanen hämää yksinkertaisella ulkomuodollaan, sillä sisältö on hienosti tehty ja tietoa on jopa hämmentävän paljon verrattuna tekstin määrään. Jos on suuntaamassa Dubliniin, Karttaopas Dublin on varmasti hankkimisen tai ainakin tutustumisen arvoinen!
• Maggie Stiefvater: Häivähdys Toinen osa Stiefvaterin ihmissusista ja pikkukaupungin asukkaista kertovassa sarjassa, jonka ensimmäinen osa oli siis Väristys. Tässä osassa Grace ja Sam kohtaavat ongelmia rakkautensa tiellä niin Mercy Fallsin susivastaisten asukkien kuin uusien, hölmösti käyttäytyvien susien suunnalta. Häivähdyksen ongelma on, ettei siinä juuri tapahdu mitään sarjan kannalta olennaista. Uusi hahmo Cole on pirteän monitasoinen lisä hahmovalikoimaan, mutta itsensä lisäksi hänkään ei tuo mitään uutta sarjaan. En ole vielä lukenut trilogian viimeistä osaa, mutta olen melko varma, että suurimman osan Häivähdyksestä olisi voinut leikellä sen lomaan ilman suurta vahinkoa. Lisäksi Stiefvaterin kirjoitustyyli kärsii young adult -genrelle tyypillisesti liian staattisista, jo valmiiksi lähes täydellisistä ja kaikkien mielestä ihanista hahmoista á la Bella Swan - entiset vihamiehetkin liittyvät mukaan susitaistoon ilman muttia. Kaiken kaikkiaan Häivähdys, kuten Väristyskin, tuntuu Twilight-huumaan kirjoitetulta köyhän miehen vastineelta. Kyllähän sarjaa lukee, jos ei muuta ole käsillä, mutta ei siitä jälkikäteen jää lukijalle mitään.

Tällä hetkellä lueskelen Näe ja koe: Irlantia edelleen (hyvä kirja, mutta luen sitä hitaasti), ja lisäksi kierrossa on Exes Anonymous, Roope Ankan elämä ja teot 1, 1000 Years of Annoying the French ja Ajan virta, jota luen päivittäin ennen päiväkirjaan kirjoittamista.
Olen harvinaisen tyytyväinen kaikkiin keskeneräisiin teoksiini; kun olen lukemassa yhtä, kutkuttavat kaikki muut vieressä, mutta toisaalta sitä yhtäkään ei malttaisi vaihtaa toiseen. Jee!