Naureskelimme äsken siskoni kanssa entisaikojen fraaseille. Kerroin keskiajalla päivittelystä, johon kuului eittämättä huudahdus "O Jesu Christu!" ja manasin, ettei nykyajan kirosanavirtojen keskeltä koskaan kuule omaa suosikkiani, "Voi rutto!". Täytynee alkaa viljellä fraasia itse.
Tästä saimme kätevän aasinsillan William Shakespeareen, ja kerroin, ettei herra osannut kirjoittaa nimeään "oikein". Itse asiassa Bardi kirjoitti elämänsä aikana nimensä lukuisia kertoja eri papereihin, eikä yksikään kirjoitusmuodoista ollut tämä, jota me nykyisin käytämme.
Tähän sisareni totesi, "No mut sit mäkin voin alkaa joksku hienoks kirjailijaks - ainakin mä osaan kirjottaa mun nimen oikein!"
Siinäpä päivän positiivinen ajatus: osaan kirjoittaa oman nimeni oikein, voin siis vaikkapa olla seuraava Shakespeare!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Vastaan kaikkiin asiallisiin kommentteihin, kunhan ehdin, joten jos haluat lukea vastauksen (esimerkiksi jos olet kysynyt jotakin), kannattaa tilata tämän merkinnät kommentit sähköpostiin laatikon alla olevasta linkistä!