Englannin kielessä esiintyvä muikea slighting tarkoittaa nykyään sitä, että ärsyttää jotakuta olemalla huomioimatta tätä laisinkaan.
1700-luvulla sama sana merkitsi linnan tuhoamista siten, että puolet tykitettiin ja räjäytettiin maan tasalle, ja loput jätettiin luonnonvoimien armoille. Hiuksiaan repivä linnanherra ei mahtanut strategialle yhtikäs mitään (varsinkin, kun rakennusajat olivat tuohon aikaan hieman pidemmät kuin nykyiset...).
Nokkelasti voikin ajatella, että vaikka sanan fyysinen tarkoitus on muuttunut, symbolisesti sama homma pätee edelleen: huomioimatta jättäminen on entisaikain ruutia ja tykinkuulia, ja toisen osapuolen ärsytys hoitelee tuhohomman loppuun kuten sade, tuuli, kasvit ja eläimet ennen.
Slighting liittyy myös mielessäni jotenkin sanaan lame, vaikkakin en juuri nyt saa päähäni, miksi näin on... Mutta ei kai ole suuri harppaus ajatella, että kun käyttää strategiaa slighting johonkuhun, tekee tästä lamen eli ramman tai nilkuttavan.
Linnanherratkaan tuskin hyppivät riemusta, kun vihamies pommitti kanuunoilla itäseinämän upouudesta 37-huoneisesta, sisävessalla (!) varustetusta linnasta alas.
Muikeaa uutta vuotta!
Älköön kukaan slightatko teitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Vastaan kaikkiin asiallisiin kommentteihin, kunhan ehdin, joten jos haluat lukea vastauksen (esimerkiksi jos olet kysynyt jotakin), kannattaa tilata tämän merkinnät kommentit sähköpostiin laatikon alla olevasta linkistä!