A rose by any other name.

Luin pari yötä sitten insomniaa paetessani Charlaine Harrisin teoksen Club Dead, joka on siis kolmas kirja Southern Vampire Mysteries -sarjassa, johon TV-sarja True Blood perustuu. Club Dead -kirjan juoni tullaan näkemään uskoakseni aika tarkalleen samanlaisena, kunhan True Bloodin kolmas tuotantokausi näytetään Suomessa. Kaksi ensimmäistä tuotantokautta olivat ainakin todella uskollisia kirjoille Dead Until Dark ja Living Dead in Dallas.

Kirjoista kiinnostuneille ja/tai sarjaan tykästyneille voin kertoa, että vaikka TV-sarja ainakin minun mielestäni on paremmin tehty, kirjat paranevat kirja kirjalta. Liekö Harris saanut harjoitusta ammattiinsa kirjoitellessaan vai mistä on kyse, mutta Club Dead -kirjan kohdalla lähes kaikki ensimmäisessä kirjassa ärsyttäneet asiat olivat jo historiaa. Odotan jo innolla seuraavaa lukukertaa Sookie Stackhousen seurassa; lainasin kirjastosta True Blood Omnibus II:n, jossa on sarjan kirjat numero 4-6.

Sarjaa saa myös suomeksi, jos englanti ei ole vahvuuksiasi tai tuskastuttaa: ensimmäinen osa on nimeltään Veren voima. (Toivoin parempaa nimeä, mutta siitä lisää toisessa merkinnässä!)


Huomasin kuitenkin jälleen erään asian, joka on jo pitemmän aikaa häirinnyt minua.

Verratkaapa näitä kahta kantta. (Ne eivät ole saman kirjan kansia, mutta sarjan kansikuvitus on yhtenäistä.)

Kansi no. 1:

(kuva täältä)

Tämä on sarjan vanhan painosversion ensimmäisen kirjan kansikuva. Hieman naiivi ja omalla tavallaan suloinen, niin kuin kirjatkin. Kannesta löytävät kaikki tarpeelliset tiedot: kirjailija, kirjan nimi ja sarjan nimi.













Kansi no. 2:



(kuva täältä)

 Kansikuvaa on vaihdettu; nyt sarjan jokaisessa kirjan kannessa on kalpea nainen, jolla on kirkkaanpunaiset huulet. (Kuvan kirja on siis sarjan kolmas teos.)

Kannessa on edelleen kirjailijan ja kirjan nimet, sekä maininta suositusta uudesta TV-sarjasta, joka liittyy kirjaan (myyntikikka).



Minua kuitenkin häiritsee suunnattomasti se, että kirjailijan nimi on paljon isommalla fontilla kuin itse teoksen nimi!

Ikään kuin tärkeintä olisi kirjailija eikä se, millainen itse kirja on.

On toki totta, että tunnetut kirjailijat myyvät uusia kirjojaan helposti pelkällä nimellään; fanit näkevät hyllyssä Neil Gaimanin tai Stephen Kingin uutuuden, eivätkä edes välitä, mistä kirja kertoo - pelkkä kirjailija riittää.

Minusta pääpaino pitäisi silti olla itse teoksella, juuri sillä kyseisellä teoksella, jota katselet tai pitelet käsissäsi. Siksi kirjan nimi olisi minusta isoimpana esteettisin valinta kanteen.

Onko esimerkiksi minkään Harry Potterin kannessa J.K. Rowlingin nimeä isommalla fontilla kuin itse teoksen? Ei. Koska vaikka Rowling kirjoittaakin aivan upeasti, pääosassa on kirja(sarja).

Harva kirjailija tekee työtään rahan takia. Vain murto-osa kaikista maailman kirjailijoista tienaa Kingin ja Rowlingin tulojen verran; suurin osa on tyytyväinen jo saadessaan kirjansa myydyksi kustantajalle. Siksi heille tärkeintä ei ole oma nimi mahdollisimman isolla kirjan kannessa, vaan se, että kirja on olemassa. Ja koska kirja itsessään on tärkeä, on sen nimikin usein tärkeä. (Ymmärtääkseni suurin osa kirjoittajista valitsee edelleen itse kirjalleen nimen.)


Tämä on toki loppupeleissä aivan mitättömän pieni sivuseikka, mutta... tulipahan taas ihmeteltyä maailman menoa.


Määrittääkö kirjailija vaiko teoksen sisältö sen, luetko teoksen? Jos kirjoittaja on sellainen, jonka teoksia olet lukenut jo monta?

Jos esimerkiksi erään suosikkikirjailijasi uusin teos käsittelee aihetta, joka ei kertakaikkiaan kiinnosta sinua pätkääkään, luetko teoksen silti kirjoittajan takia?