Ja mikäli olen vain hölmö ja Safarin iPad-versiolla pystyy scrollaamaan helpomminkin, olkaa hyvät ja kertokaa miten! Olo on miltei surkuhupaisa toisinaan.
Jotta pääsisimme helposti ja sutjakkaasti takaisin toimintaan, pyydän teitä kommentoimaan mitä kirjaa/kirjoja luette tällä hetkellä ja mitä mieltä olette teoksista.
Olkaa siis hyvät, rakkahat, ja kommentoikaa! Olen tähän mennessä saanut vain yhdeltä ihmiseltä kommentteja teksteihin, vaikka tiedän, että teitä on siellä ruudun ääressä useampi kappale. Ei tarvitse ujostella tai olla turhan kiireinen - lyhytkin vastaus riittää.
Minulla itselläni on tällä hetkellä kesken
- Bayard Taylorin pieni novellikäännöskokoelma, jonka löysin iPadin Free Books -applikaatiosta nimellä Beauty and the Beast (ei, nimikkotarina ei liity siihen kuuluisaan satuun, josta Disneykin on tehnyt muutaman version). Novellit ovat ihastuttavan vanhanaikaisia! Niistä suorastaan huokuu 1800-luku ja Yhdysvallat.
- Stephenie Meyerin Breaking Dawn - tiedän, tiedän, useimmat teistä tuskin laskevat sitä kirjaksi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että huonotkin kirjat pitää lukea, ja lieväksi häpeäkseni voin kertoa, että sarjan kolme ja puoli ensimmäistä osaa (Twilight, New Moon, Eclipse ja The Short Second Life of Bree Tanner) olivat melko kiinnostavia, helppolukuisia ja viihdyttäviä. ... Sama ei valitettavasti päde mielestäni lainkaan tähän viimeiseen teokseen. Se on yksinkertaisesti huono. Irvistelen lukiessani sitä, ja pidän huomattavan usein pitkiä taukoja jopa sivun lukemisen jälkeen. Koetan pystyä kirjoittamaan siitä kunnollisemman arvostelun, kunhan olen lukenut sen loppuun.
- vanha kunnon Raamattu, jonka sain rippikoulusta. En lue Raamattua uskonnollisena teoksena, koska se sisältää melko paljon ristiriitoja ja muutaman hupaisan käännösvirheen, mutta oli Raamatusta ja sen sisällöstä mitä mieltä tahansa, se on yksi maailman luetuimpia, tunnetuimpia, lainatuimpia ja käännetyimpiä teoksia - pakkohan sellainen teos on lukea. Otan sen kirjana muiden joukossa. Varsinkin viimeaikaisen "homoiltakohun" jälkeen teosta on ollut hyvin mielenkiintoista lukea.
- J.R.R. Tolkienin The Lord of the Rings. Sain kirjan 6.2.2002, ja minulla on nyt kiire saada se luettua ennen kuin olen omistanut sen kymmenen vuotta... En nuorempana ollut kovin kiinnostunut teoksesta, sillä luin sen suomeksi enkä nähnyt siinä syitä maailmanlaajuiseen Tolkien-hihkutukseen, jonka elokuvatrilogia sai aikaan. Selailin siis tätä englanninkielistä painosta aina silloin tällöin sivun tai pari eteenpäin ja sitten siirryin jälleen muihin lukumaailmoihin. Olisikohan ikä tuonut viisautta päähän vai mitä, mutta ainakin nyt huomaan nauttivani teoksesta suunnattomasti! Samin ihana maaseutuaksentti kuultaa läpi tekstistä, siinä ehkä suurin ihastuksenaiheeni tällä hetkellä.
- ja monia muita, joita koetan olla lukematta saadakseni edellämainitut kirjapolot viimein luettua...
Kertokaa siis tekin, hyvät lukijani, mitä lueskelette ja miksi (jos sellaista syytä on). Kertokaa odotatteko kirjalta jotakin tai onko se vastannut odotuksianne - tai ihan mitä mieleen juolahtaa! Odotan innolla vastauksia...
Ja jos kertominen ei innosta tai onnistu, kuten useimpien kohdalla pahoin pelkään, koettakaa vastata tähän ilman Googlen tai muiden hakukoneiden apua (en minä tiedä huijaatteko te, mutta te itse tiedätte - jätän asian omantuntonne armoille, niin pieni kuin se onkin):
Mistä teoksesta on peräisin luvunaloitusvirke "Reader, I married him." ?
Mielenkiintoista kuulla että luet Raamattua. Itsellä oli aikoinaan sama ajatus mutta en jaksanut lukea kun ensimmäisen Mooseksen kirjan. Sitten iski laiskuus (ja en jaksanut sitä vaikeahkoa kirjoitustyyliä).
VastaaPoistaItselläni on työn alla "Venäjän historia" -niminen teos, jonka sain syntymäpäivälahjaksi blogin pitäjältä (kiitos siitä Noorikselle). Kirja on sujuvasti kirjoitettu ja sitä on mukava lukea vaikka en mikään historiafani olekaan. No tarttuupahan minuunkin vähän yleissivistystä :)
Tuo mainitsemasi Taru sormusten herrasta on lempikirjani, olen lukenut sen läpi peräti KOLMELLA kielellä (suomi, englanti, venäjä) ja jokaisella kielellä siinä korostuu vähän erilaiset sävyt - on ihmeellistä miten kääntäminen vaikuttaa niinkin paljon kirjan tunnelmaan (tässäpä yksi aiheidea blogillesi, Nooris). Englanniksi teos on tunnelmaltaan tarinamainen, suomeksi vähän dokumentaarisempi ja venäjäksi tunnetilat ja tunnelmat korostuvat. Hassua kun kyse on kuitenkin samasta teoksesta :)
Olen sitä mieltä että (jos pystyy) niin kannattaa lukea teos alkuperäiskielellään, kääntäminen väkisin muuttaa teoksen tunnelmaa.
Ohhh TSH:han on ihana!! Ite luin sen kahesti melkee loppuu ennen ku kolmannella kerralla pääsin oikeesti loppuun jopa :D Se on jotenki vähä raskaalla tyylillä kirjotettu, mut ihan älyttömän mielenkiintosta ja aaa!
VastaaPoistaNyt meitsillä on kesken Itkosen Huolimattomia unelmia -novellikokoelma, ja kädet oikee tärisee ku pääsen kohta alottaa Itkosen uutta (Seitsemäntoista) JA DEATHLY HALLOWS vielä ennen ku se leffa tulee<3<3AAAAAAAAaaASÖLKFSÖL ^^ hihi
Blogin innoittamana aloitin tänään lukemaan Tolkienin Hobbittia, venäjänkielisenä. Saa lukea hauskan tarinan ja samalla petrata kielitaitoaan. Tämän opuksen olen lukenut aiemmin vain suomeksi.
VastaaPoistaHobbittihan on ikäänkuin esinäytös TSH:lle mutta jostain syystä jäänyt vähemmälle huomiolle. Kirjana se on enemmän tarinamainen ja kevyempi kuin TSH. Kirjassa on myös paljon englantilaistyylistä huumoria :)
Suosittelen Hobbittia lämpimästi blogin lukijoille (etenkin Tolkien-faneille)!
Kiitokset kommenteista molemmille! Mukava kuulla, että luette noinkin laajan valikoiman sisältä teoksia.
VastaaPoistaErityisesti minua koskettaa Ilkan innostus aloittaa Hobitin lukeminen - ihana kuulla, että kirjoitelmistani on välillisesti jotakin hyötyä tai inspiraatiota :)
Mahtavia lukuhetkiä molemmille~
Yritin joskus vuosia sitten lukea TSH:ta mutta ainakaan silloin se ei onnistunut pitämään yllä mielenkiintoani. Olen kuitenkin lukenut Hobitin ja siitä pidin todella paljon. Ehkäpä olisi siis aika aloittaa uudestaan TSH, sillä olen kuitenkin nähnyt leffat niin monta kertaa.
VastaaPoistaOlen aina ihmetellyt, miten ihmiset lukevat Raamattua kirjana. Tuntuisi jotenkin hassulta lukea päivässä vaikkapa sivut 100-200. Luetko sitä siis osissa vai ihan vain sivu sivulta eteenpäin? Meillä ortodokseillahan on ihan joku virallinen ohjekin siihen, mitä pitäisi minäkin päivänä lukea. Kerro sitten, kun saat Raamatun päätökseen! Itselläni on kuitenkin melko alkeelliset tiedot siitä (paitsi ehkä nyt meneillään olevalla raamattutiedon kurssilla viimeinkin opin!), joten olisi kiva kuulla, millainen Raamattu on oikeasti lukukokemuksena.
Itselläni on meneillään Jeffrey Eugenidesin Middlesex äidinkielen kurssia varten. Kirjan idea vaikutti sen verran mielenkiintoiselta ("kreikkalais-amerikkalainen perhesaaga, joka pohtii syntymän, kuoleman, sukupuoli-identiteetin ja monikulttuurisuuden kysymyksiä ja liittää ne kreikkalaiseen mytologiaan. Romaanin päähenkilö Cal Stephanides on hermafrodiitti, joka elää lapsuutensa tyttönä, syntyy uudelleen teinipoikana ja taistelee tiensä mieheksi."), että oli pakko valita se. Kyseinen kirjailija on muuten kirjoittanut myös Virgin Suicidesin! Ainakin tämä Middlesexin alku vaikuttaa lupaavalta, joten jatkan mielelläni lukemista.
Hei Maria, kiitos kommentista - ihanan pitkän jaksoit kirjoittaa!
VastaaPoistaMinä luen Raamattua niin kuin muitakin kirjoja, muutaman aukeaman kerrallaan tai pitemmänkin pätkän jos kiinnostusta riittää. Minulla on niin lyhyt keskittymiskyky että pitempiä lukupätkiä tulee harvoin lukaistua, mutta onneksi Raamatussa kappaleet ovat aika lyhykäisiä. Luen usein kirjoja niin, että minulla on kaksi tai kolme samaan aikaan kesken, ja luen sitten yhtä muutaman sivun ja toisesta saman verran - näin pääsen "tylsien" kohtien ohitse tuskastumatta ja saan pidettyä yllä heppoista keskittymiskykyäni.
Mutta en kyllä näe syytä siihen, miksei Raamattua voisi lukea kuin mitä tahansa muuta kirjaa, jos mielenkiinto riittää ja osaa suhtautua tekstiin sen vaatimalla tavalla.
Eugenidesin Middlesexin olen itse lukenut englanniksi ja pidin siitä erittäin paljon! Toivottavasti suomennos on yhtä laadukas kuin alkuperäisteksti ja pidät siitä. Ja mitä muutakaan voi odottaa Virgin Suicidesin kirjoittajalta?
Luin muuten viikonloppuna loppuun Middlesexin. Meni sunnuntaina nukkumaanmenoaika hieman myöhäiseksi, mutta en vain voinut laskea kirjaa pois käsistäni. Se oli loistava! Siinä oli niin paljon asiaa, mutta kertaakaan en tylsistynyt. Ehdottomasti yksi uusista lempikirjoistani (joita onkin paljon)!
VastaaPoistaMahtava kuulla, että tykkäsit Middlesexistä, Maria! Tiedän, että et sulata ihan mitä tahansa "kökköä", joten nyt voin itsekin luottavaisin mielin lukea sen suomeksi. Se oli tosiaan englanniksi aivan uskomattoman hieno lukuelämys; juuri kuten sanoit, kirjassa on todella paljon asiaa, mutta lukija ei silti kyllästy. Hyvä kuulla että myös käännös on onnistunut!
VastaaPoistaOlen suunnittelemassa kirjoittavani merkinnän lempikirjoista, ja toivon kovasti, että osallistut sen "keskusteluun" kommenttien kautta - olisi todella mielenkiintoista kuulla lempikirjoistasi :) Merkintä tullee eetteriin ensi viikolla, kunhan saan tämän NaNoWriMo-aiheisen tekstin toisen osan ulos loppuviikosta ensin - toivottavasti jaksat kommentoida sitten siellä!
Kiitos jälleen kommentoinnista!