(Näin sanotaan Nooris-tavalla, että on lukenut Hamletin suomeksi kauan sitten. Lyhyt asia, monta sanaa.)
Merkintä on muuten (TAAS!) myöhässä, koska kehoni mielestä on tärkeätä nukkua 19 tuntia vuorokaudessa. Ei ole bloggaaminen oikein onnistunut unissatyöskentelynä, vaikka monta muuta asiaa olenkin jo kokenut (suosikkini oli hammastahnatuubin piilottaminen sukkalaatikkoon). Pahoittelen. Tämä ei tunnu olevan blogin kannalta lainkaan hyvä kevät! Tai kesä. Tai syksy...
- Rachel A. Sussman: Erokirja. Naisen opas erosta toipumiseen Varoitus: amerikkalaiseen yltiöpositiivisuustyyliin näpytelty teos! Kirjoittaja kehuu sekä itseään että lukijaa huomattavan useaan otteeseen teoksen sivuilla. Välillä tämä tuntuu suorastaan pateettiselta, ainakin näin suomalaiseen "ihan sama..." -olotilaan kolahtavana, mutta toisaalta jos teosta lukee eron jälkeisinä herkkinä kuukausina, tsemppaus voi tuntua mukavalta ja tarpeelliselta. Teos sisältää kuitenkin yllättävän paljon yleismaailmallisia toipumisohjeita ja elämässä pärjäämiseen tarvittavia vinkkejä, joten pelkästään kirjan nimeä ei kannata tuijottaa.
- Antero Järvinen: Käärme - jumalattaresta paholaiseksi. Käärmeen ja ihmisen tarina Entisen käärmefoobikon pintapuolisesti hyvinkin kattava, lähinnä antropologinen esitelmä käärmeen roolista eri uskonnoissa, kulttuureissa ja eläintiedekunnissa. Järvinen keskittyy välillä tekstissä liikaa omiin syvälle juurtuneisiin näkemyksiinsä ja kokemuksiinsa, ja monet osiot jäävät kovin pintapuoleisen tuntuisiksi, mutta nimenomaan "raavitaan pintaa vähän kaikesta asiaan liittyvästä" -tyylisenä teoksena kirja toimii. Tekstirekisteri on myös maallikkokirjailijan ansiosta maallikkolukijalle selkeää, eivätkä kappaleet ole järisyttävän pitkiä, joten kirjan paksuutta ja tietokirjamaisuutta ei tule pelätä. Jos tällaisia kirjoja olisi kattava valikoima, ei Järvisen käärmetietous olisi lukulistani kärjessä, mutta ainakaan vielä en ole kohdannut yhtäkään vastaavaa teosta. Mielenkiintoinen opus ainakin kokeiltavaksi niin ofiofiileille kuin -foobikoillekin. (Päivän tietoisku: ofiofiili on käärmefani, ofiofoobikko ihminen, joka pelkää käärmeitä.)
En ole edes saanut luettua ihan liian pitkään aikaan mitään, ja silti arvioimattomia kirjoja on vielä tuhoton määrä! Viiden kuukauden blogitauko ei tietenkään vaikuta asiaan mitenkään...
No, jos joskus läytyy itsensä ojasta, tärkeintä on, ettei jää sinne makaamaan, kuten kirja Herra Rehtori aikoinaan opetti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Vastaan kaikkiin asiallisiin kommentteihin, kunhan ehdin, joten jos haluat lukea vastauksen (esimerkiksi jos olet kysynyt jotakin), kannattaa tilata tämän merkinnät kommentit sähköpostiin laatikon alla olevasta linkistä!